Karhunhaukutuslupa 2022

KARHUNHAUKUTUS KOULUTUS- JA KOELUPA

Suomen riistakeskus on päättänyt myöntää luvan seuraavasti:

Suomen riistakeskus on päättänyt myöntää luvan hakemuksen mukaisesti. Päätös/Lupa löytyy tämän linkin takaa.

Tämä lupa on voimassa 20.8.2022-31.10.2022 ja sen nojalla voidaan järjestää karhunhaukun taipumuskokeita ja kouluttaa koiria karhutyöskentelyyn. Tämä lupa koskee Kymenläänin kennelpiiri ry:n toimialuetta. Tämä lupa antaa osallistumisoikeuden koirille ja niiden ohjaajille, jotka ovat suorittaneet ilmoittautumisen kokeeseen sen mukaisesti kuin koesäännöt ja luvansaajan mahdollinen, erikseen antama ohjeistus edellyttää. Tämä lupa antaa oikeuden kouluttaa koiraa karhutyöskentelyyn ilmoittamalla hakemus-kohdassa mainitulle koetta valvovien yhteyshenkilölle (yhteystiedot hakemus-kohdassa, esimerkiksi tekstiviestillä) koulutustilanteen alkamisesta silloin kun kohde-eläin on tunnistettu karhuksi.

Tässä päätöksessä tarkoitettuja tapahtumia koskeva Suomen riistakeskuksen myöntämä lupa on voimassa, jos Suomen Kennelliiton hallituksen päätös tai valtionhallinnon määräykset ja ohjeet koronavirustilanteen hoitamiseksi eivät ole ristiriidassa tapahtuman järjestämisen kanssa. Kun järjestetään päätöksen mukaista toimintaa, tulee luvan käyttäjällä olla oikeus kouluttaa koiraa ja järjestää karhunhaukun taipumuskoe päätöksessä tarkoitetulla alueella. Muutoin on noudatettava, mitä metsästyslaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä säädetään. Lisäksi on noudatettava, mitä muussa lainsäädännössä säädetään taikka viranomaisten antamissa päätöksissä tai määräyksissä määrätään sekä niitä yksityisoikeudellisiin sopimuksiin perustuvia ehtoja, jotka on asetettu luvansaajan aluetta koskeviin oikeuksiin tai -lupiin.

Päätös on pidettävä mukana luvassa tarkoitetussa toiminnassa ja päätös on esitettävä sitä kysyttäessä metsästysoikeuden haltijalle tai muulle metsästyksen valvontaa suorittavalle toimijalle. Luvan käytössä ei ole oikeus poiketa muista metsästyslain ja metsästysasetuksen säännöksistä.

Karhunhaukun taipumuskoe ei saa kohdistua alle vuoden vanhoihin pentuihin, eikä naaraaseen, jolla on alle vuoden vanhoja pentuja. Koetapahtuma on keskeytettävä, jos edellä tarkoitettu tilanne havaitaan.

Taipumuskoe saa vuorokauden aikana (24 tuntia kokeen alkamisesta) kohdistua vain kerran samaan tunnistettuun karhuyksilöön. Taipumuskokeen päätyttyä toimintaa ei saa myöskään jatkaa samaan karhuun kohdistuvana koulutustapahtumana.

Koulutustapahtuma saa vuorokauden aikana (24 tuntia tapahtuman alkamisesta) kestää enintään viisi tuntia samaan tai samoihin tunnistettuihin karhuyksilöihin kohdistuen. Koulutustapahtuman katsotaan alkaneen siitä, kun koira on ensimmäisen kerran löytänyt karhun haukkuun. Koulutustapahtuma ei saa kohdistua alle vuoden vanhoihin pentuihin, eikä naaraaseen, jolla on alle vuoden vanhoja pentuja. Koulutustapahtuma on keskeytettävä, jos edellä tarkoitettu tilanne havaitaan.

Koulutustapahtumaan osallistuvien nimet, koulutustapahtumaan lähtö ja koulutustapahtuma-alue on ilmoitettava alueen poliisilaitokselle (kirjaamo.kaakkois-suomi@poliisi.fi) välittömästi, kun edellä määritellyllä tavalla todettu koulutustapahtuma katsotaan alkaneeksi. Jos koulutustapahtuma tapahtuu kunnassa, johon kuuluu rajavyöhykettä, edellä mainitut tiedot on ilmoitettava myös rajavartiolaitokselle (kaakkoissuomenrajavartiosto@raja.fi).

Ilmoituslinkki aktivoidaan käyttöön 20.8.2022

Kuhunkin erilliseen koulutustapahtumaan voi osallistua enintään kaksi koiraa kerrallaan.

Karhunhaukun taipumuskokeen osalta noudatetaan luvan saajan määräämää ilmoitusmenettelyä.

Tämän päätöksen mukana seuraa ehtokohtaa täydentävä liite.

Keskeiset sovelletut säännökset Metsästyslain 41 §:n 2 momentin mukaan Suomen riistakeskus voi myös muulloin kuin 37 §:n nojalla säädettynä rauhoitusaikana myöntää 41 a §:n 1 momentissa, 41 b §:n 1 momentissa ja 41 c §:ssä säädetyin edellytyksin poikkeusluvan riistaeläimen tai rauhoittamattoman eläimen häiritsemiseen, pyydystämiseen tai tappamiseen.

Metsästyslain 41 a §:n 1 momentin mukaan jos muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole eikä päätös haittaa lajin suotuisan suojelutason säilyttämistä lajin luontaisella levinneisyysalueella, 41 §:ssä tarkoitettu poikkeuslupa voidaan myöntää ahman, suden, karhun, saukon, ilveksen, euroopanmajavan, hallin, kirjohylkeen, itämeren norpan, hillerin, näädän ja metsäjäniksen pyydystämiseen tai tappamiseen: 1) luonnonvaraisen eläimistön tai kasviston säilyttämiseksi; 2) viljelmille, karjankasvatukselle, metsätaloudelle, kalataloudelle, porotaloudelle, vesistölle tai muulle omaisuudelle aiheutuvan erityisen merkittävän vahingon ehkäisemiseksi; 3) kansanterveyden, yleisen turvallisuuden tai muun erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavista syistä, mukaan lukien taloudelliset ja sosiaaliset syyt, sekä jos poikkeamisesta on ensisijaisen merkittävää hyötyä ympäristölle; tai 4) näiden lajien tutkimus-, koulutus-, uudelleensijoittamis- ja istuttamistarkoituksessa taikka eläintautien ehkäisemiseksi.

Metsästyslain 51 §:n mukaan: Maaliskuun 1 päivästä elokuun 19 päivään ulkona oleva koira on pidettävä kytkettynä tai siten, että se on välittömästi kytkettävissä. Edellä 1 momentissa sanottu ei kuitenkaan koske: 1) alueen omistajan tai haltijan luvalla pihamaalla tai puutarhassa taikka koiran pitämiseen varatulla aida-tulla alueella olevaa koiraa; 2) viittä kuukautta nuorempaa koiraa; 3) paimentamis-, opas- tai vartiointitehtävässä taikka muussa sen laatuisessa palvelutehtävässä olevaa koiraa; 4) poliisin, tullilaitoksen, puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen tehtävässä olevaa koiraa; eikä 5) koiraa, jota koulutetaan 3 tai 4 kohdassa tarkoitettuun tehtävään.

Edellä 1 momentissa tarkoitetusta velvollisuudesta saadaan poiketa, kun muuta kuin ajavaa koiraa käytetään metsästykseen. Kiellosta saadaan poiketa myös, kun kanakoiraa tai muuta lintukoiraa koulutetaan rauhoitettuja riistaeläimiä niiden lisääntymisaikana häiritsemättä. Metsästyslain 52 §:n mukaan: Suomen riistakeskus voi koirakokeen pitämiseksi tai koiran kouluttamiseksi antaa luvan poiketa 51 §:n 1 momentissa säädetystä velvollisuudesta.

Koirakokeen ja kouluttamisen tulee tapahtua siten, että rauhoitettuja riistaeläimiä ei niiden lisääntymisaikana häiritä. Hirvieläinten rauhoituksen estämättä saadaan hirvieläinten metsästykseen käytettävän koiran metsästyskokeita järjestää ja tällaista koiraa kouluttaa elokuun 20 päivästä joulukuun loppuun. Vastaavasti saadaan muuhun metsästykseen käytettävän koiran metsästyskokeita järjestää ja tällaista koiraa kouluttaa elokuun 20 päivästä helmikuun loppuun. Koirakokeen ja kouluttamisen tulee tapahtua siten, että rauhoitettuja riistaeläimiä ei vahingoiteta.

Suden, karhun, saukon ja ilveksen metsästämiseen käytettävän koiran metsästyskokeiden järjestämiseen ja tällaisen koiran kouluttamiseen on kuitenkin oltava Suomen riistakeskuksen myöntämä lupa.

Metsästyslain 53 §:n mukaan: Ilman maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupaa koiraa ei saa pitää irti toisen alueella. Maanomistajalla tai metsästysoikeuden haltijalla on oikeus poistaa alueelta 1 momentin vastaisesti siellä oleva koira tai ottaa se talteen. Jos koiran avulla metsästettäessä ajo tai haukku poikkeaa vieraalle alueelle, alueen omistajan tai metsästysoikeuden haltijan on kuitenkin annettava ajon tai haukun jatkua häiriintymättä puolen tunnin ajan. Jollei koiran omistaja tämän ajan kuluessa hae koiraa pois, alueen omistajalla tai metsästysoikeuden haltijalla on oikeus keskeyttää ajo tai haukku sekä poistaa alueelta koira tai ottaa se talteen. Edellä 1 momentissa sanottu ei koske 51 §:n 2 momentin 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuja tapauksia.

Metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen (452/2013) 4 §:n 2 momentin mukaan: Metsästyslain 41 a §:n 1 momentin perusteella myönnetyssä ahmaa, ilvestä, karhua, saukkoa ja sutta koskevassa poikkeusluvassa on määrättävä, että pyyntiin osallistuvien nimet on ilmoitettava alueen poliisilaitokselle ennen pyyntiin ryhtymistä ja että jokaisesta pyyntiin lähdöstä ja pyyntialueesta on etukäteen ilmoitettava poliisilaitokselle. Jos pyynti tapahtuu kunnassa, johon kuuluu rajavyöhykettä, edellä mainitut tiedot on määrättävä ilmoitettavaksi myös rajavartiolaitokselle.

Päätöksen yksityiskohtaiset perustelut

Metsästyslain 52 §:n perusteluiden mukaan luontodirektiivin liitteen IV riistaeläinlajien häiritseminen koirakokeita pitämällä ja koiria kouluttamalla edellyttää aina metsästyslain 41 §:ssä ja 41 a §:ssä säädetyn poikkeusluvan. Lisäksi perustelujen mukaan koiran kouluttamista ja koiran metsästyskokeiden järjestämistä varten tarvittava lupa päätetään samanlaisessa lupamenettelyssä kuin muutkin poikkeuslupahakemukset. Käytännössä lupa karhun haukuttamiseen voidaan myöntää metsästyslain 41a §:n 1 momentin 1-4 kohtien perusteella eli niin sanottuna vahinkoperusteisena poikkeuslupana.

Luvan myöntämisen perusteena on tarve tutkia koirien sopivuutta ja kouluttaa niitä karhutyöskentelyyn. Poliisin ja riistanhoitoyhdistysten välisten SRVA-sopimusten mukaan metsästäjien apuun turvaudutaan erilaisten suurpetokonfliktien hoitamisessa. Tehtävän laadukkaaseen hoitamiseen tarvitaan ennalta koeteltuja ja toimiviksi todettuja koiria. Karhutyöskentelyyn kykeneviä koiria tarvitaan esimerkiksi liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneiden karhujen jäljittämiseen ja karhujen karkottamisiin asutuksen tuntumasta tai mahdollisilta vahinkokohteilta.

Karhuja esiintyy nykyään käytännössä koko maan alueella. Karhukannan vakiintumisen myötä ja erilaisten karhun aiheuttamien ongelmatilanteiden lisäännyttyä on viranomaisilla oltava käytössään riittävästi kokeneita koiria SRVA-tehtävien toteuttamiseksi. Toimivia koiria on saatava konfliktitilanteissa nopeasti viranomaisten avuksi, joten alueellisesti mahdollisimman kattava mahdollisuus koirien kouluttamiseen ja niiden toimintakyvyn mittaamiseen on perusteltua.

Ottaen huomioon myös metsästyslain 41 a §:n 1 momentin 2 ja 3 kohdassa säädetyn on Suomen riistakeskus päättänyt myöntää hakijalle luvan edellä mainituin perustein ja ehdoin. Asiassa on edelleen otettu huomioon metsästyslain 41 §:n 2 momentissa mainitun häirintäluvan myöntäminen ja siitä seuraava tarve koulutetun koiran käyttämiseen karhujen karkoituksiin esimerkiksi vahinkokohteilta.

Naaras pentujen kanssa ja sen alle vuoden vanhat pennut on rajattu tässä päätöksessä sallitun toiminnan ulkopuolelle metsästyslain 37 §:n 1 momentista johtuvan velvollisuuden perusteella.

Suomen riistakeskus katsoo, että metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen 4 §:n 2 momentin velvollisuus koskee myös tässä tarkoitettua poikkeuslupaa, koska kyseessä on täysin rauhoitetun suurpedon häirintä.

Ehtokohdan mukaiset ilmoitukset on tehtävä riittävän luvankäytön aikaisen valvonnan mahdollistamiseksi.