Koirakokeiden koemaastot

Innokas ja toimiva metsästyskoira on ollut suomalaisen eränkävijän paras toveri jo vuosisatojen ajan. Nykyään koirien koetoiminnan tarkoituksena on taata, että jatkossakin suomalaisella metsästäjällä on käytössään toimiva metsästyskumppani. Koetoiminta onkin nykyisin hyvin aktiivista, ja Kymenläänin kennelpiirin alueella suoritetaan vuosittain peräti noin viisi tuhatta maastoissa tapahtuvaa eri koesuoritusta. Tällä toiminnalla on Kymessä pitkät perinteet, esimerkiksi ajokokeita on järjestetty Kaakkois-Suomessa yhtäjaksoisesti jo yli sadan vuoden ajan.

Koirien koetoimintaan kuuluu suuri määrä hyvin erilaisia kokeita ajokokeista erilaisiin pelastus- ja palveluskoirakokeisiin. Tämän päivän yhteiskunta käyttää koiria lisääntyvässä määrin mitä erilaisimmissa tehtävissä. Nykyään on arkipäivää, että erilaisissa onnettomuustapauksissa viranomaiset pyytävät koiraharrastajien apua.

Tässä kirjoituksessa kokeita käsitellään lähinnä hirvenhaukku-, ajo- ja linnunhaukkukokeiden näkökulmasta. Samantyyppisiä tarpeita on myös useilla muilla koemuodoilla kun koiria koetellaan maastoissa, tosin usein pienemmässä mittakaavassa.

Metsästysseurat ovat vuokranneet metsästysmaansa metsästystä varten. Kennelpiiri ja kokeiden järjestäjät ovat maanomistajien ja metsästysoikeuden haltijoiden hyväntahtoisuuden varassa kokeita järjestäessään. Kennelpiirin ja kokeiden järjestäjien tavoitteena on jatkossa saada käyttöön laajemmin piirin hyviä ja riistarikkaita metsästysmaita, ettei koetoiminta keskittyisi liikaa vain muutamien harvojen seurojen ja joidenkin yksittäisten koemaastojen jatkuvaan käyttöön.

Koemaaston käyttöön tarvitaan aina metsästysseuran antama lupa käyttää seuran hallitsemia alueita. Käytännön asioiden hoitamiseksi olisi eduksi, jos seurassa olisi etukäteen nimetyt henkilöt, joilta lupa eri koealueiden käyttöön pyydetään.

Hirvenmetsästys on vuosittain monelle seuralle suurin yhteinen tapahtuma. Koiraväki ymmärtää ja kunnioittaa sen merkitystä seuroille. Yhteistyöllä seuroilta saattaisi jäädä hirvenmetsästyksenkin aikana myös koirakokeille tilaa. Koemaaston käytöllä häiritään normaalia metsästystä vähän, koska koealue on yleensä melko pieni. Vain jotkut rotujen valtakunnalliset mestaruuskilpailut tai muut erityisen merkittävät kilpailut edellyttävät vähän laajempaa koerauhaa.

Hirvenhaukkukoe tarvitsee laajimmat maaston käyttömahdollisuudet, mutta sekin vain hirven hakua varten tietyn rajallisen alueen. Sen jälkeen loppu onkin yleensä vain hirvestä ja koiran kyvykkyydestä kiinni. Koetoiminnassa on tavoitteena, että hirvi jää koepäivän päätteeksi suurin piirtein samoille maille, ainakin saman seuran alueelle, jos se vain on mahdollista.

Ajo- ja linnunhaukkukokeet tarvitsevat yleensä vain muutaman sadan hehtaarin alueen kokeen suorittamista varten. Tiheä tieverkosto ja lisääntyvä liikenne sekä rautatiet rajoittavat osaltaan maastojen käyttöä kokeissa. Pahimman häiriön kokeissa aiheuttaa vieraan koiran yhtyminen ajoon tai haukkuun, eikä sitä saada pois häiritsemästä koekoiran suoritusta.

Aktiivinen metsästyskoiraharrastaja lienee yksi parhaista riistansuojelijoista, koska koeharrastajalle riistan ampuminen on usein kovin vähäistä. Koirien koetoiminta tähtää paremmin koulutettujen ja paremmin jalostettujen metsästyskoirien löytämiseen, jolloin koirat myös laajasti palvelevat saalistakin tavoittelevaa metsästäjää. Koetilanteessa ei riistaa ammuta, eikä sitä muutenkaan kohtuuttomasti häiritä

Nykytekniikka mahdollistaa koirien toiminnan seuraamisen puhelimen ja GPS -laitteiden avulla. Jos koiranomistajalta saadaan tiedot, aktiivisella seurannalla voidaan parhaiten toteuttaa erilaisten koirien samanaikainenkin maastossa olo. Tavoitteena kuitenkin on, etteivät eri koelajit hakeudu samanaikaisesti samaan maastoon, ainakaan yhteistoiminnasta etukäteen sopimatta. Kokeiden alimpaan luokkaan uutena on tullut koko koekauden koe, johon maaston kysyy yleensä koiranomistaja, useimmiten oman metsästysseuransa alueilta. Tämän koemuodon ei pitäisi häiritä seuran muita metsästäjiä normaalia koiran harjoituspäivää enempää.

Metsästysseuroissa on varmasti myös sellaista koirista ja koetoiminnasta kiinnostunutta väkeä, joka saattaisi olla kiinnostunut tulemaan mukaan esim. maastoon oppaaksi tai muuten seuraamaan koetta. Tutustuttuaan paremmin koetoimintaan he ehkä myöhemmin tulevat kokeisiin tuomari- tai järjestelytehtäviin. Koiraväki toivottaa suurella ilolla tällaiset henkilöt tervetulleiksi mukaan koetapahtumiin.
Kennelpiiri kiittää kaikkia koetoimintaa aiemmin tukeneita seuroja ja metsästäjiä. Samalla kennelpiiri toivottaa kaikki uudet harrastajat jaloon toimintaan mukaan. Toivomme hyvän yhteistyön seurojen kanssa jatkuvan sekä entisestäänkin laajenevan.

Kennelpiirin hallitus edellyttää, että kokeisiin ilmoittaudutaan sääntöjen mukaisesti, mieluimmin kirjallisesti. Järjestäjän kanssa sovitaan ilm. maksutavasta. Jos osanottaja jää pois kokeesta ilmoittamatta siitä ennen ilm. ajan päättymistä, on osanottomaksu aina maksettava, ellei ole kysymyksessä sääntöjen mukainen hyväksyttävä syy poisjääntiin.

Käyttökokeissa, johon tarvitaan koemaasto, sen hankkii kokeen järjestäjä. Tarvittavista palkintotuomareista koiranomistaja ilmoittaa ilmoittautumisen yhteydessä yhden ryhmätuomarikelpoisen palkintotuomarin, mikäli erikseen ei ole muuta sovittu.
Kokeen aikana koemaastossa liikuttaessa tulee aina ottaa huomioon maanomistaja, metsästysoikeuden omaavat henkilöt ja muut alueella liikkujat asiallisesti kohteliaalla tavalla, vaikka niillä olisi vaikutusta koesuorituksen onnistumiseen. Kokeissa tulee käyttäytyä aina hyvien tapojen ja hyvän kennelhengen mukaisesti.

Tuomareiden on koetilaisuudessa esitettävä tuomarikorttinsa sekä todistus vaadituista jäsenmaksusuorituksista. Tuomari edustaa kokeessa kennelpiiriä ja häneltä edellytetään asiallista käyttäytymistä luottamustehtävän edellyttämällä tavalla.

Toivomuksena on, että jokaisesta käyttökokeesta joissa tehdään suurpetohavaintoja, täytetään kennelpiirin ja Riistakeskuksen laatima suurpetohavainto kaavake. Kaavake toimitetaan muiden koepöytäkirjojen kanssa koepöytäkirjan tarkastajalle, joka toimittaa ne edelleen kennelpirin sihteerille.